- Meriveden juominen: Kaljukotkien tiedetään juovan merivettä, joka sisältää runsaasti suolaa. Heillä on kuitenkin erityisiä rauhasia, jotka auttavat niitä erittämään ylimääräistä suolaa ja säilyttämään makean veden.
- Korkean vesipitoisuuden omaavan saaliin syöminen: Kaljut ruokkivat pääasiassa kaloja, jotka sisältävät suuren prosenttiosuuden vettä. Kuluttamalla näitä saalistuotteita he pystyvät tyydyttämään vedentarpeensa.
- Vedenhukan vähentäminen hengityksen kautta: Kaljukotkalla on erityinen hengitysjärjestelmä, joka auttaa minimoimaan hengityksen aiheuttaman vedenhukan. Heillä on ilmapusseja, jotka varastoivat sisäänhengitettyä ilmaa ja auttavat säätelemään heidän hengitystottumuksiaan.
- Veden säästäminen erittymisen kautta: Kaljukotkalla on tehokkaat munuaiset, jotka auttavat säästämään vettä tuottamalla tiivistettyä virtsaa. Tämä antaa heille mahdollisuuden säilyttää enemmän vettä kehossaan.
- Huohottaa: Kuten koirat, kaljukotkat huohottavat säätelemään ruumiinlämpöään ja jäähtymään. Huuhteleminen auttaa myös vapauttamaan ylimääräistä lämpöä ja kosteutta, mikä säästää vettä prosessissa.
- Osmoregulaatio: Kaljukotkailla on erityisiä mekanismeja, jotka auttavat niitä säätelemään liuenneiden aineiden pitoisuutta ruumiinnesteissään ja ylläpitämään oikeanlaista veden ja elektrolyyttien tasapainoa.
- Käyttäytymisen mukautukset: Kaljut kotkat voivat käyttäytyä, joka auttaa heitä pääsemään veden lähteisiin, kuten istua lähellä vesistöjä tai juoda lätäköstä tai puroista.
Kaiken kaikkiaan kaljukotkailla on yhdistelmä fysiologisia ja käyttäytymiseen liittyviä mukautuksia, joiden avulla ne voivat ylläpitää vesitasapainoa ympäristössään, vaikka ne kuluttavat suolaista vettä ja elävät alueilla, joilla on rajalliset makean veden lähteet.