Lintujen höyhenillä on ainutlaatuinen rakenne, joka auttaa niitä saavuttamaan eristys- ja lentoominaisuudet. Jokainen höyhen koostuu keskivarresta, nimeltään rachis, jonka molemmille puolille ulottuvat väkäset. Nämä väkäset on jaettu edelleen pienempiin pylväisiin, jotka kiinnittyvät toisiinsa luoden tiiviisti toisiinsa lukittuvan rakenteen.
Vaikka höyhenet eivät ole täysin ilmaa läpäisemättömiä, niitä ei ole pakattu niin tiiviisti, että ne estäisivät ilman pääsyn läpi. Lukittavat barbulit muodostavat väliinsä pieniä ilmataskuja, jotka toimivat eristeinä. Nämä ilmataskut auttavat vangitsemaan kehon lämpöä ja estämään lämmönhukkaa, jolloin linnut voivat säilyttää kehon lämpötilansa myös kylmissä olosuhteissa.
Lisäksi höyhenissä on luonnollista öljyisyyttä, joka auttaa hylkimään vettä ja parantaa entisestään niiden eristäviä ominaisuuksia. Tämän öljypinnoitteen ansiosta linnut voivat pysyä pinnalla ja kuivina uidessa tai sukeltaessaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka höyhenet on suunniteltu eristämään ja vedenpitäviksi, ne eivät täysin estä ilman läpikulkua. Barbuleiden lukittuva rakenne luo pieniä ilmataskuja, jotka auttavat vangitsemaan lämpöä ja hylkimään vettä sallien silti ilmankierron.