1. Suodatus ja virtsan tuotanto: Molemmat munuaiset suodattavat jatkuvasti kuona-aineita, myrkkyjä ja ylimääräistä nestettä verenkierrosta tuottaakseen virtsaa. Jokainen munuainen suorittaa oman suodatusprosessinsa, mikä edistää jätteiden yleistä poistumista kehosta.
2. Neste- ja elektrolyyttitasapainon säätö: Munuaiset toimivat yhdessä ylläpitääkseen kehon neste- ja elektrolyyttitasapainoa. Ne säätelevät välttämättömien ionien, kuten natriumin, kaliumin, kloridin ja bikarbonaatin, takaisinabsorptiota ja erittymistä varmistaakseen oikean nesteen jakautumisen ja elektrolyyttipitoisuudet kehossa.
3. Verenpaineen säätö: Munuaisilla on ratkaiseva rooli verenpaineen säätelyssä säätelemällä nesteen ja elektrolyyttien määrää kehossa. Ne auttavat ylläpitämään sopivaa nesteen ja natriumin tasapainoa, mikä vaikuttaa verenpainetasoihin.
4. Hormonin tuotanto: Molemmat munuaiset tuottavat ja erittävät hormoneja, joilla on systeemisiä vaikutuksia kehon yleiseen toimintaan. Ne tuottavat esimerkiksi erytropoietiinia, joka stimuloi luuydintä tuottamaan punasoluja, ja reniiniä, joka osallistuu verenpaineen säätelyyn.
5. Happo-emästasapaino: Munuaiset auttavat ylläpitämään elimistön happo-emästasapainoa säätelemällä vetyionien (H+) ja bikarbonaatti-ionien (HCO3-) erittymistä tai pysymistä virtsassa. Tämä prosessi varmistaa, että veren pH-taso pysyy kapealla ja optimaalisella alueella.
Vaikka jokainen munuainen voi toimia itsenäisesti, niiden yhteiset ponnistelut tarjoavat suuremman tehokkuuden ja redundanssin näiden elintärkeiden toimintojen suorittamisessa. Jos yksi munuainen kuitenkin epäonnistuu, jäljellä oleva toimiva munuainen voi usein kompensoida ja ottaa työtaakan, mikä varmistaa munuaisten olennaisten toimintojen jatkumisen.