* Ei voi enää kopioida. Tämä on ilmeisin ero muuttuneiden ja muuttumattomien uroskissojen välillä. Sterilointi estää uroskissoja imettämästä naaraskissoja, mikä voi auttaa hallitsemaan kulkukissapopulaatiota.
* Vähentynyt aggressio. Sterilointi voi auttaa vähentämään uroskissojen aggressiota. Tämä johtuu siitä, että testosteroni, miehen seksuaalisesta käyttäytymisestä vastaava hormoni, voi myös johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen. Poistamalla testosteronin lähteen, sterilointi voi auttaa tekemään uroskissoista tottelevaisempia ja helpompia käsitellä.
* Epätodennäköisemmin roaming. Kastroidut uroskissat vaeltavat harvemmin kuin muuttamattomat uroskissat. Tämä johtuu siitä, että tarve löytää puoliso ei johda heitä. Tämä voi auttaa pitämään steriloidut uroskissat turvassa onnettomuuksilta ja tappeluilta muiden kissojen kanssa.
* Pidempi elinajanodote. Kastroidut uroskissat elävät yleensä pidempään kuin muuttamattomat uroskissat. Tämä johtuu siitä, että he joutuvat epätodennäköisemmin tappeluihin tai onnettomuuksiin, ja heillä on myös pienempi todennäköisyys kehittää tiettyjä terveysongelmia, kuten kivessyöpää.
Muuttumattomat naaraskissat (ehjä)
* Voi kopioida. Muuttumattomat naaraskissat voivat lisääntyä, mikä voi johtaa ei-toivottuihin pentueisiin. Tämä voi olla ongelma sekä kissoille että niitä hoitaville ihmisille.
* Voi kuumeta. Muuttumattomat naaraskissat menevät kuumuuteen eli kiimaan noin kolmen viikon välein. Tänä aikana heillä saattaa esiintyä erilaisia käyttäytymismalleja, kuten nyyhkytystä, hankausta huonekaluja vasten ja virtsan suihkuttamista. Tämä voi olla häiritsevää sekä kissalle että sen kanssa asuville ihmisille.
* Todennäköisemmin kehittyy tiettyjä terveysongelmia. Muuttumattomille naaraskissoille kehittyy todennäköisemmin tiettyjä terveysongelmia, kuten munasarjasyöpää ja kohdun tulehduksia. Nämä ongelmat voivat olla vakavia ja kallista hoitaa.
Yleensä on suositeltavaa muuttaa sekä uros- että naaraskissoja, jotta vältetään mahdolliset ongelmat, joita muuttumattomista kissoista voi aiheutua.