Miksi eläimillä on erivärinen veri?

Erot veren värissä eri eläinlajien välillä johtuvat niiden veressä olevien hengitysteiden pigmenttien tyypeistä. Nämä hengitysteiden pigmentit ovat erikoistuneita proteiineja, jotka vastaavat hengityskaasujen, pääasiassa hapen ja hiilidioksidin, kuljettamisesta koko kehoon.

1. Hemoglobiini :Tämä on yleisin hengitysteiden pigmentti, jota löytyy useimmista selkärankaisista, mukaan lukien nisäkkäät, linnut ja monet kalalajit. Hemoglobiini sisältää rautaa, joka antaa sille punaisen värin hapettuessaan. Dehapetettu hemoglobiini näyttää tummanpunaiselta tai purppuranpunaiselta.

2. hemosyaniini :Hemosyaniini on kuparipohjainen hengitysteiden pigmentti, jota löytyy joistakin selkärangattomista, mukaan lukien nilviäisistä (kuten mustekalasta ja kalmareista) ja joistakin äyriäisistä (kuten rapuista ja hummereista). Hemosyaniini näyttää siniseltä hapetettuna ja värittömältä, kun siitä on poistettu happi.

3. Klorokruoriini :Klorokruoriini on vihreänvärinen hengityspigmentti, jota esiintyy joissakin merimadoissa, kuten putkimadoissa ja höyhenmatoissa. Se sisältää rautaa, joka on samanlainen kuin hemoglobiini, mutta sillä on erilainen molekyylirakenne.

4. Hemerytriini :Hemerytriini on suhteellisen harvinainen rautaa sisältävä hengitysteiden pigmentti, ja sitä löytyy joistakin meren selkärangattomista, mukaan lukien merihämähäkit, käsijalkaiset ja sipulidit. Se näyttää vaaleanpunaiselta tai violetilta hapetettuna ja värittömältä, kun happi on poistettu.

5. Vanabin :Vanabiini on vanadiinipohjainen hengityspigmentti, joka on löydetty joistakin meren vaippaeläimistä, joka tunnetaan meriruiskuna. Se näyttää vihreältä hapetettuna ja keltaiselta, kun happi on poistettu.

Nämä erilaiset hengityspigmentit johtavat vaihteluihin veren värissä eri eläinlajien välillä. Erityisten hengityspigmenttien esiintyminen liittyy usein evoluution mukautumiseen erilaisiin ympäristöihin ja fysiologisiin vaatimuksiin.