* geneettinen yhteensopimattomuus: Hybridin vanhemmilla voi olla erilainen määrä kromosomeja, tai niiden kromosomeilla voi olla erilaisia rakenteita. Tämä voi tehdä hybridille vaikeaa tai mahdotonta tuottaa elinkelpoisia sukusolujen (munat tai siittiöt).
* sytoplasminen yhteensopimattomuus: Munan ja siittiöiden sytoplasma voi olla yhteensopimattomia, mikä voi estää hedelmöityksen esiintymisen.
* Kehitysvauriot: Hybridi voi kehittyä epänormaalisti, mikä voi tehdä sen lisääntymisen mahdottomaksi.
Hedelmättömiä hybridejä löytyy usein luonnosta, ja niillä voi olla tärkeä rooli uusien lajien kehityksessä. Esimerkiksi hedelmättömät hybridit voivat auttaa luomaan uusia geneettisiä yhdistelmiä, jotka voivat olla edullisia tietyissä ympäristöissä. Lisäksi hedelmättömät hybridit voivat auttaa estämään geenivirtauksen eri lajien välillä, mikä voi auttaa ylläpitämään kunkin lajin geneettistä eheyttä.
Joitakin esimerkkejä hedelmättömistä hybrideistä ovat:
* muuli: Muuli on hybridi uros aasin ja naishevosen välillä. Muulit ovat steriilejä, koska niillä on pariton määrä kromosomeja (63).
* liger: Liger on hybridi urosleijonan ja naisten tiikerin välillä. Ligerit ovat steriilejä, koska heillä on erilainen määrä kromosomeja (38 leijonaa ja 36 tiikerille).
* zorse: Zorse on hybridi uros seepran ja naishevosen välillä. Zorses on steriili, koska niillä on erilainen määrä kromosomeja (seepra 44 ja hevosen 64).
Hedelmättömät hybridit ovat kiehtova esimerkki elämän monimuotoisuudesta maan päällä. Niillä on tärkeä rooli uusien lajien kehityksessä, ja ne voivat olla myös kauneuden ja ihmeen lähde.