1. Kasvinsyöjät: Antiloopit ovat pääasiassa kasvinsyöjiä, mikä tarkoittaa, että ne syövät ruohoa, lehtiä, pensaita ja muita kasvimateriaaleja. Ne auttavat ylläpitämään kasviyhteisöjen tasapainoa laiduntamalla ja selailemalla, estäen tiettyjen kasvilajien liikakasvua.
2. Siementen levitys: Monet antilooppilajit syövät hedelmiä ja levittävät siemeniä ulosteensa kautta. Tämä auttaa uusien kasvien itämistä ja perustamista laajemmalla alueella edistäen kasvien monimuotoisuutta ja ekosysteemin terveyttä.
3. Ravintoaineiden pyöräily: Laiduntamisen ja jätetuotannon kautta antiloopit edistävät ravinteiden kiertoa ympäristössä. Niiden toiminta auttaa vapauttamaan ravinteita kasveista maaperään, jolloin muut organismit, mukaan lukien kasvit ja mikro-organismit, voivat ottaa ne käyttöönsä.
4. Elinympäristön muutos: Antilooppi voi vaikuttaa elinympäristöönsä ravinnonhaku- ja selauskäyttäytymisellään. Laitumella valikoivasti tiettyjä kasveja, ne voivat muuttaa kasvillisuuden rakennetta ja luoda avoimia alueita, jotka hyödyttävät muita villieläinlajeja. Heidän toimintansa myötävaikuttaa myös mikroelinympäristöjen syntymiseen, jotka tarjoavat suojaa ja pesimäpaikkoja muille organismeille.
5. Ruokan lähde: Antiloopit ovat olennainen ravinnonlähde useille petoeläimille, mukaan lukien suurpetoeläimille, kuten leijonille, leopardeille, gepardeille ja villikoirille. Niiden läsnäolo tukee ekosysteemin korkeampia troofisia tasoja ja ylläpitää petoeläin-saalissuhteita.
6. Taloudellinen ja kulttuurinen merkitys: Antilooppeilla on kulttuurista ja taloudellista merkitystä ihmisyhteisöille. Niitä metsästetään lihan, nahan ja sarvien vuoksi monilla alueilla, mikä tukee toimeentuloa ja edistää paikallista taloutta. Lisäksi antiloopeilla on kulttuurinen ja symbolinen merkitys joissakin yhteiskunnissa, ja se esiintyy perinteisissä tarinoissa, rituaaleissa ja seremonioissa.
Kaiken kaikkiaan antiloopeilla on tärkeä ekologinen rooli eri ekosysteemien rakenteen ja toiminnan ylläpitämisessä. Heidän panoksensa ovat kasvinsyönti, siementen leviäminen, ravinteiden kierto, elinympäristöjen muuttaminen, petoeläinpopulaatioiden tukeminen ja kulttuurinen merkitys, jotka kaikki edistävät heidän asuttamiensa ekosysteemien terveyttä ja tasapainoa.