Hengitysprosessiin liittyy useita koirille ominaisia fysiologisia mukautuksia:
1. Nopea hengitys: Koirilla on korkeampi hengitystiheys verrattuna moniin muihin nisäkkäisiin. He voivat hengittää yli 300 henkeä minuutissa, mikä mahdollistaa merkittävän ilman liikkeen ja haihtumisjäähdytyksen.
2. Pidempi kielen pituus ja leveä suu: Koiran kieli on suhteellisen suuri ja usein peitetty pienillä kuoppilla, jotka maksimoivat sen pinta-alan. Kun se yhdistetään koiran leveään suuhun, se mahdollistaa enemmän lämmönhukkaa lisääntyneen ilmavirran ja syljen haihtumisen ansiosta.
3. Veriveriverkko: Koiran suun sisällä olevalla kielellä ja limakalvoilla on laaja verisuoniverkosto lähellä pintaa. Huuhteleminen auttaa kiertämään lämmintä verta lähemmäs pintaa, mikä edistää lämmön haihtumista.
4. Ilmavirtausvastus: Koirien sieraimissa ja hengitysteissä on erityisiä mukautuksia, jotka vastustavat ilmavirtaa ihmisiin verrattuna. Tämä vastus luo vastapainetta, mikä auttaa estämään kuivumista nopeasta hengityksestä huolimatta.
5. Lämmönsieto: Tietyillä roduilla on erityisiä anatomisia piirteitä, jotka parantavat niiden hengityksen tehokkuutta ja lisäävät niiden lämmönsietokykyä. Rotuilla, joilla on lyhyempi kuono, kuten mopsit ja bulldogit, voi olla vaikeampaa hengittää ja ne ovat alttiimpia ylikuumenemiselle.
Vaikka huohotus toimii ensisijaisesti lämmönsäätelymekanismina, se voi välittää myös muita fysiologisia tiloja ja sitä ohjaavat muut tekijät, kuten stressi, ahdistus, jännitys tai tietyt sairaudet (esim. hengitysongelmat, ylikuumeneminen, hengitysteiden asidoosi).
Koiran huohottamismallien ymmärtäminen ja heidän yksilöllisen lämmönsietokykynsä tunteminen on erittäin tärkeää koirakumppanin hoitamiseksi, erityisesti kuumassa ilmastossa tai fyysisen toiminnan aikana. Huuhtelua pidetään koirien normaalina hengitysmekanismina, mutta liiallinen huohotus tai äkilliset muutokset kehossa voivat viitata terveysongelmiin ja vaatia eläinlääkärikäynnin.