elinympäristön menetys ja pirstoutuminen :Leopardit vaativat valtavia metsästys- ja asumisalueita, mutta niiden luonnolliset elinympäristöt tuhoutuvat nopeasti metsien häviämisen, kaupungistumisen ja maatalouden laajentumisen vuoksi. Tämä pirstoutuminen eristää leopardipopulaatiot ja rajoittaa niiden kykyä liikkua vapaasti.
salametsästys ja laiton kauppa :Leopardia metsästetään niiden turkista, ruumiinosista ja muista tuotteista, mikä johtaa salametsästykseen. Ne kohdistuvat arvokkaisiin lanteisiin, kynsiin ja hampaisiin, jotka kaikki ovat kysyttyjä laittomassa villieläinkaupassa, mikä uhkaa edelleen heidän selviytymistään.
ihmisen villieläinten konflikti :Leopardit saalistavat joskus karjaa, mikä voi johtaa konflikteihin ihmisten kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että leopardit tapetaan tai siirtymään siirtymään elinympäristöistään, mikä edistää väestön laskua.
Suojelupyrkimysten puute :Joillakin alueilla puuttuu tehokkaita säilyttämistoimenpiteitä leopardin elinympäristöjen ja populaatioiden suojelemiseksi. Riittämätön lainvalvonta ja rajoitetut resurssit säilyttämiseen voivat estää pyrkimyksiä torjua salametsästystä ja muita uhkia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että elinympäristön menetyksen, salametsästyksen, ihmisen villieläinten konfliktien ja riittämättömien säilyttämispyrkimysten yhdistelmä on johtanut leopardien uhanalaiseen asemaan. Suojelupyrkimykset ja kansainvälinen yhteistyö ovat ratkaisevan tärkeitä leopardiväestön suojelemiseksi ja elinympäristöjensä säilyttämiseksi.