1. Väritys: Beluga-valaat tunnetaan erottuvasta valkoisesta väristään, mutta niiden väri muuttuu kesäkuukausina. Kevään ja kesän aikana niiden iho muuttuu harmaanruskeasta kirkkaan valkoiseksi, minkä uskotaan auttavan niitä sulautumaan arktiseen jäähän ja tarjoamaan naamiointia petoeläimiltä. Vuodenaikojen vaihtuessa heidän ihonsa tummuu vähitellen uudelleen syksyllä ja talvella.
2. Siirto: Belugavalaat ovat laajasti vaeltavia lajeja, ja niiden liikkeisiin vaikuttavat vuodenaikojen muutokset ravinnon saatavuudessa, veden lämpötilassa ja merijääolosuhteissa. Kesäisin belugavalaat siirtyvät tyypillisesti rannikkoalueille ja jokien suistoille, joissa ne voivat saada runsaasti ravintolähteitä, kuten kaloja, katkarapuja ja nilviäisiä. Talvella ne muuttavat usein syvemmille, jäättömille vesille välttääkseen ankarat arktiset olosuhteet ja löytääkseen merijäästä avoimia johtoja hengittämään ja ruokkimaan.
3. Ruokintakäyttäytyminen: Belugavalaat säätelevät ruokintakäyttäytymistään ja ruokavaliotaan ruuan saatavuuden kausivaihteluiden mukaan. Kesällä ne syövät erilaisia kalalajeja, kuten lohta, turskaa ja silliä, sekä selkärangattomia, kuten katkarapuja ja rapuja. Kun ravintovarat vähenevät talvella, belugavalaat voivat siirtyä ruokkimaan enemmän pohjaeläinsaalista, kuten pohjassa asuvia kaloja ja selkärangattomia, ja ne voivat myös tehdä pidempiä ravinnonhakusukelluksia.
4. Sosiaalinen käyttäytyminen: Belugavalaat ovat sosiaalisia eläimiä ja muodostavat ryhmiä, joita kutsutaan paloiksi. Näiden palkojen koko ja koostumus vaihtelevat ympäri vuoden. Kesäisin belugavalaat muodostavat usein suuria ryhmittymiä rannikkoalueilla, joskus satoja tai jopa tuhansia, kun ne kokoontuvat ruokkimaan, seurustelemaan ja pariutumaan. Talvella ne voivat muodostaa pienempiä, hajaantuneempia paloja liikkuessaan eri alueille etsimään ruokaa ja sopivia elinympäristöjä.
5. Jäljentäminen: Beluga-valailla on erityinen lisääntymiskierto, johon vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat. Parittelu tapahtuu tyypillisesti keväällä ja alkukesällä, kun valaat ovat rannikkovesillä. Naaraat synnyttävät yhden vasikan noin 15 kuukauden tiineyden jälkeen, yleensä loppukeväällä tai alkukesällä. Vasikat syntyvät tummanharmaina tai ruskeina, ja niille kehittyy vähitellen tyypillinen valkoinen väri kypsyessään.
Nämä beluga-valaiden vuodenaikojen muutokset ovat mukautuksia, joiden avulla ne voivat selviytyä ja menestyä haastavassa arktisessa ympäristössään. Säätämällä käyttäytymistään, fysiologiaansa ja sosiaalista dynamiikkaaan vuodenaikojen vaihtelun mukaan, belugavalaat pystyvät onnistuneesti navigoimaan ympäristönsä haasteissa ja varmistamaan selviytymisensä.