1. Munien muniminen:
- Sääskset saavuttavat sukukypsyyden yleensä noin 3-4 vuoden iässä.
- Kalasääskien pesimäkausi vaihtelee niiden maantieteellisen sijainnin mukaan, mutta se tapahtuu yleensä keväällä tai alkukesällä.
- Sääskset rakentavat suuria sauvapesiä korkeisiin puihin, kallioihin tai keinotekoisiin rakenteisiin, kuten pesimäalustaan.
- Naaras kalasääski munii 2-4 munaa, joita molemmat vanhemmat haudottavat noin 38-42 päivää.
2. Kuoriutumis- ja poikasvaihe:
- Hautomisen jälkeen munat kuoriutuvat ja poikaset syntyvät.
- Poikaset ovat altricial, eli ne ovat avuttomia ja luottavat vanhempiinsa ruoasta ja hoidosta.
- Molemmat vanhemmat metsästävät vuorotellen kaloja ja tuovat sen takaisin pesään poikasten ruokkimiseksi.
- Poikaset kasvavat nopeasti ja kehittävät höyhenensä tässä vaiheessa.
3. Aloitusvaihe ja nuorisovaihe:
- Noin 50-55 päivän ikäisinä kalasääskinuoret alkavat lentää.
- Lentäminen tarkoittaa pesästä poistumista ja ensimmäisten lentojen suorittamista.
- Vanhemmat jatkavat kalasääskipoikkien ravinnon antamista, mutta nuoret pikkuhiljaa oppivat metsästämään itsekseen.
- Tässä vaiheessa kalasääskipoika tutkii ympäristöään ja itsenäistyy.
4. Siirto:
- Sääskset ovat muuttolintuja, eli ne kulkevat pitkiä matkoja pesimä- ja talvehtimisalueidensa välillä.
- Syksyllä kalasääski muuttavat etelään lämpimämpään ilmastoon, josta ne voivat löytää runsaammin ravintolähteitä.
- Ne muuttavat tyypillisesti päivän aikana ja voivat kulkea pitkiä matkoja muuttomatkansa aikana.
5. Aikuisuus ja lisääntyminen:
- Useiden vuosien muuton ja oppimisen jälkeen nuoret kalasääski saavuttavat aikuisuuden ja palaavat syntymäalueelleen lisääntymään.
- He löytävät sopivat pesimäpaikat ja perustavat oman perheen jatkaen elämän kiertokulkua.
Kalasääskien elinkaari korostaa niiden huomattavaa sopeutumista metsästykseen ja pesimiseen, niiden pitkiä vaelluksia ja niiden kykyä menestyä erilaisissa elinympäristöissä. Nämä majesteettiset linnut ovat tärkeitä ekosysteemeissä, ja niitä pidetään usein ympäristön terveyden indikaattoreina.