luonnolliset saalistajat:
* Suuremmat kandit: Sudet, etenkin alueilla, joilla ne ovat päällekkäisiä kojoottialueilla, ovat merkittävä saalistaja.
* karhut: Vaikka karhut eivät olekaan ensisijainen saalistaja, se voi toisinaan tappaa kojootteja, etenkin pentuja.
* vuorileijonat: Vuorileijonien tiedetään saalistavan kojootteja joillakin alueilla.
Muut tekijät:
* tauti: Parvovirus, disemper, raivotauti ja muut sairaudet voivat vaikuttaa kojootin populaatioihin.
* nälkään: Kojootit ovat opportunistisia syöttölaitteita, ja ruoan niukkuus voi johtaa lisääntyneeseen kuolleisuuteen.
* ankara sää: Äärimmäinen kylmä tai lämpö voi olla haastava kojooteille, etenkin nuorille tai sairaille henkilöille.
* Ajoneuvon törmäykset: Autot tapettavat usein kojootit, etenkin esikaupunkialueilla.
* Ihmisen konflikti: Ihmiset voivat metsästää tai loukkuun kojootteja, ja niiden populaatioita hallitaan myös elinympäristön menetys ja pirstoutuminen.
On tärkeää huomata:
* Kojootit ovat mukautuvia ja joustavia. Ne voivat menestyä monissa ympäristöissä ja niiden lisääntymisaste on korkea.
* Vaikka on olemassa luonnollisia saalistajia ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat kojoottikopulaatioihin, niiden kokonaismäärät pysyvät yleensä vakaina.
* Kojoottien tappaminen ei aina ole tehokkain tapa hallita niitä. Elinympäristöjen muuttaminen, ruokalähteiden hallinta ja kansalaisten koulutus ovat myös tärkeitä näkökohtia kojootin hallinnassa.
Jos olet huolissasi alueellasi kojooteista, on parasta neuvotella paikallisten villieläinten asiantuntijoiden tai valtion villieläintoimiston kanssa ohjausta väestönsä hallinnasta.