1. Suojelu- ja villieläinlaki :Indonesian ja Malesian hallitukset ovat antaneet villieläinten suojelua koskevia lakeja ja määräyksiä orangutanien ja niiden elinympäristöjen turvaamiseksi. Nämä lait sisältävät tiukat rangaistukset laittomasta metsästyksestä, salametsästyksestä ja orangutanien hallussapidosta.
2. Suojattujen alueiden perustaminen :Erilaiset suojatut alueet, mukaan lukien kansallispuistot ja varannot, on nimetty erityisesti Orangutan -väestöryhmien suojelemiseksi. Näitä alueita hallitaan ja säännellään ihmisen toiminnan minimoimiseksi ja eläimille turvallisen turvasataman tarjoamiseksi. Tärkeimpiä suojattuja alueita ovat Gunung Leuserin kansallispuisto, Tanjung Puting National Park ja Kinabatanganin villieläinten pyhäkkö.
3. Palautuksen vastaiset ponnistelut :Suojelujärjestöt, valtion virastot ja paikalliset yhteisöt tekevät yhteistyötä salametsästyksen ja laittoman kaupan torjumiseksi orangutaneissa ja niiden ruumiinosissa. Palauttamisen vastaiset partiot, älykkyyskokoukset ja yhteisökoulutus ovat tärkeitä rooleja salametsästäjien estämisessä ja laittoman toiminnan häiritsemisessä.
4. lajien säilyttämisohjelmat :Organisaatiot, kuten Borneo Orangutan Survival Foundation (BOSF), Orangutan Foundation International (OFI) ja Orantran Orangutan -suojeluohjelma (SOCP) toteuttavat orangutanin suojaan keskittyviä lajien suojeluohjelmia. Näihin ohjelmiin kuuluvat Orangutan-pelastus, kuntoutus ja uudelleenkäynnistys orangutanin populaatioiden selviytymisen ja pitkäaikaisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi.
5. Tutkimus ja seuranta :Tutkijat, luonnonsuojelijat ja tutkijat suorittavat jatkuvia tutkimuksia orangutanin käyttäytymisen, ekologian ja väestön dynamiikan ymmärtämisen parantamiseksi. Tämä tieto auttaa tiedostamaan orangutanin elinympäristöjen suojelustrategioita ja johtamispäätöksiä.
6. :Pyrkimykset pilaantuneiden orangutanin elinympäristöjen palauttamiseksi metsänistutusaloitteiden avulla. Tähän sisältyy kotoperäisten puulajien istuttaminen ja luonnonmetsien uudistumisen rohkaiseminen orangutanien sopivien elinolojen tarjoamiseksi.
7. Koulutus ja tietoisuus :Yleisön tietoisuuden lisääminen orangutanin säilyttämisen tärkeydestä on ratkaisevan tärkeää. Paikalliset yhteisöt, kansainväliset organisaatiot ja koulutusohjelmat pyrkivät lisäämään orangutanien uhkien ymmärtämistä ja edistämään vastuullista käyttäytymistä villieläimiin ja ympäristöön.
8. kestävä kehitys ja ekomatkailu :Kestävän kehityksen käytäntöjen, kuten vastuullisen puunkorjuun, maatalouden ja ekomatkailun, kannustaminen voi auttaa vähentämään Orangutanin elinympäristöjen paineita tarjoamalla samalla taloudellisia mahdollisuuksia paikallisille yhteisöille.
9. Kansainvälinen yhteistyö ja rahoitus :Orangutanien säilyttämispyrkimyksiin liittyy usein monikansallista yhteistyötä ja kumppanuuksia sekä hallitusten, organisaatioiden ja yksityishenkilöiden taloudellista tukea ympäri maailmaa. Tämä kollektiivinen lähestymistapa on elintärkeä resurssien ja asiantuntemuksen mobilisoimiseksi Orangutanin säilyttämiseen.
Nämä vaiheet yhdistettynä jatkuviin säilyttämispyrkimyksiin ja kansainväliseen yhteistyöhön pyritään suojelemaan orangutaneja ja heidän elinympäristöjään varmistaen niiden selviytymisen ja pitkäaikaisen säilyttämisen.