Tästä syystä:
* Sosiaalinen hierarkia: Villihevosia asuu karjoissa, joilla on selkeä sosiaalinen rakenne. Orit ovat hallitsevia ja harjoittavat usein hallitsevan aseman näytöksiä, mutta nämä ovat yleensä väkivallattomia.
* Resurssien kilpailu: Kilpailu resursseista, kuten ruoasta ja kavereista, voi johtaa aggressioon, mutta se ratkaistaan yleensä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ei fyysisen väkivallan kautta.
* keskinäinen hyöty: Laumadynamiikka luottaa yhteistyöhön, joten karjan jäsenten aggressio olisi haitallista.
Bucking and potkinta on todennäköisemmin suunnattu kohti:
* petoeläimet: Villihevoset käyttävät sorkkansa puolustaakseen saalistajia, kuten susia, kojootteja ja karhuja vastaan.
* tunkeilijoiden hevoset: Jos tuntematon hevonen siirtyy lauman alueelle, oriista voi tulla aggressiivisia ja käyttää sorkkansa tunkeilijan estämiseen.
* Ihmisuhat: Hevoset voivat järkyttää tai tuntea olevansa uhattuna ja he voivat reagoida potkimalla, varsinkin jos he tuntevat olonsa nurkkaan tai loukkuun.
On tärkeää muistaa, että jokainen hevonen on yksilö, ja heidän käyttäytymisensä voi vaihdella luonteen, kokemuksen ja tilanteen kaltaisten tekijöiden mukaan.