Lisäksi runossa käytetään myös puhujan sielun metaforaa "proomuna" ja heidän ajatuksiaan "airoina". Tämä metafora viittaa siihen, että puhujan sielu on kuin vene, joka navigoi oman tietoisuutensa vesien läpi ja että heidän ajatuksensa ovat kuin airot, jotka ajavat veneen eteenpäin. Näiden metafoorien kautta runo luo kirkkaan ja mielikuvituksen kuvauksen kynnyksestä ja puhujan sisäisestä matkasta käyttämällä luonnollisia elementtejä ja kuvia monimutkaisten ideoiden ja tunteiden välittämiseen.