Miten suomalainen kala saa ruokaa?

1. Suspension syöttö:

Suimuloidut kalat, kuten sardiinit, silakkaat ja sardellit, käyttävät suspensioruokintaa pienten ruokahiukkasten, mukaan lukien kasviplanktonin ja eläinplanktonin, suodattamiseen vedestä. Niillä on erityisiä rakenteita, kuten kidusharavat, jotka toimivat seuloina ja vangitsevat ruokahiukkasia veden kulkiessa heidän suunsa läpi.

2. Suodattimen syöttö:

Suodattimella ruokkivilla suomukaloilla, kuten valashailla ja rauskuilla, on suurentuneet suut ja pitkälle muunnetut kidukset. Ne uivat suu auki suodattaen suuria määriä vettä vangitakseen pieniä organismeja, kuten krilliä, pieniä kaloja ja planktonia.

3. Männän jousituksen syöttö:

Jotkut suomukalat, mukaan lukien makrilli ja tonnikala, käyttävät pässin suspensioruokintaa. Ne uivat nopeasti suu auki, jolloin vesi pääsee virtaamaan läpi ja vangitsee planktonia, pieniä kaloja ja muuta saalista suodatusrakenteitaan vasten.

4. Aktiivinen ravinnonhaku:

Monet suomukalat ovat aktiivisia saalistajia ja käyttävät erilaisia ​​​​metsästysstrategioita saaliinsa pyydystämiseen. Esimerkiksi petokalat, kuten basso, taimen ja lohi, luottavat aisteihinsa paikantaakseen ja tavoittaakseen yksittäisiä saaliskohteita, mukaan lukien pienemmät kalat, selkärangattomat ja sammakkoeläimet.

5. Huuhtelu:

Suomalaiset kalat, kuten korppikotkat ja jotkut monnilajit, ovat raadonsyöjiä, jotka ruokkivat kuolleita tai kuolevia eläimiä. He paikantavat ja kuluttavat ratoa, ja niillä on tärkeä rooli ravinteiden kierrättämisessä vesiekosysteemissä.

6. Parasitismi:

Pienellä määrällä suomutuneita kaloja esiintyy loisruokintakäyttäytymistä. Esimerkkeinä mainittakoon nahkiaiset ja hagfish, jotka kiinnittyvät muihin kaloihin tai merieläimiin ja ruokkivat niiden ruumiinnesteitä tai kudoksia.

Ruoanhankintatapa riippuu ensisijaisesti kalojen lajista, erikoistumisesta ja sopeutumisesta niiden elinympäristöön ja haluttuun ruokavalioon.