Esihistoriallinen aika:
- Esihistoriallisen aikakauden aikana krokotiileja oli runsaasti ja ne olivat laajalle levinneitä monissa osissa maailmaa, myös alueilla, joilla ne eivät enää asu nykyään.
- Liitukauden lämmin ja kostea ilmasto (noin 145–66 miljoonaa vuotta sitten) tarjosi krokotiileille sopivat olosuhteet kukoistaa.
- Suuri saalissaaliiden saatavuus ja kilpailun väheneminen muiden petoeläinten kanssa vaikuttivat siihen, että niiden populaatiotiheys nousi merkittävälle tasolle.
Viimeaikaiset geologiset kaudet:
- Ympäristöolosuhteiden muuttuessa ilmaston ja tektonisten tapahtumien, kuten maapallon jäähtymisen ja kuivumisen myötä Cenozoic aikakaudella, krokotiilien levinneisyys ja väestötiheys alkoivat laskea.
- Joidenkin suurten dinosaurusten sukupuutto ja nisäkäspetoeläinten lisääntyminen loivat kilpailua ja krokotiileille elinympäristön menetystä.
Ihmisen toiminnan vaikutus:
- Nykyaikana ihmisen toiminnalla on ollut merkittäviä vaikutuksia krokotiilikantoihin ja niiden tiheyteen.
- Metsästys, elinympäristöjen tuhoaminen ja resurssien liiallinen hyödyntäminen kaupallisiin tarkoituksiin ovat johtaneet monien krokotiililajien kannan jyrkkään vähenemiseen ympäri maailmaa.
- Krokotiilien metsästys niiden nahkaa varten 1800- ja 1900-luvuilla johti kantojen vakavaan vähenemiseen.
Säilytystoimet:
- Viime vuosikymmeninä eri maissa on toteutettu suojelualoitteita ja -määräyksiä krokotiilien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi.
- Suojelutoimien seurauksena jotkut krokotiilikannat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä tietyillä alueilla.
- Luomalla suojelualueita, toteuttamalla salametsästyksen vastaisia toimenpiteitä ja lisäämällä yleistä tietoisuutta pyritään varmistamaan krokotiilikantojen selviytyminen ja elpyminen pitkällä aikavälillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka krokotiilien populaatiotiheys oli korkea tiettyinä historian aikoina, ihmisen toiminta on ollut viime aikoina havaittujen laskujen ensisijainen tekijä. Suojelutoimet keskittyvät nyt krokotiilikantojen elpymisen varmistamiseen ja ekologisen tasapainon ylläpitämiseen eri ekosysteemeissä, joissa niillä on keskeinen rooli.