1. Saaliin nieleminen kokonaisena :
Pöllöpöllöt ovat yöllisiä petolintuja, jotka metsästävät pieniä nisäkkäitä, kuten myyräjä, hiiriä ja särmiä. Kun he pyydystävät saaliinsa, he nielevät sen kokonaisena varmistaen, etteivät puhkaise sitä kynsillään tai nokalla, koska se voi vahingoittaa turkkia.
2. Pelletin muodostuminen :
Pöllön ruuansulatuskanavan sisällä saalista hajoavat mahanesteet ja voimakkaat lihassupistukset. Saaliin kehon eri kerrokset hajoavat vaihtelevalla nopeudella, ja höyhenet, turkki ja luut ovat erityisen kovia ja sulamattomia. Nämä sulamattomat jäännökset kerääntyvät ja puristuvat tiiviiksi massaksi, jota kutsutaan pelletiksi.
3. Regurgitaatio :
Kun pelletti saavuttaa tietyn koon ja koostumuksen, pöllö ruokkii sen. Toisin kuin oksentelu, joka on tahaton prosessi, lintujen regurgitaatio tapahtuu vapaaehtoisesti. Pöllö nostaa pelletin ylös mahastaan ja suustaan vapauttaen sen kiinteänä, tiivistettynä massana.
4. Poisto :
Pelletti heitetään pois jonkin matkan päässä pöllön yöpymis- tai pesimäalueelta. Tämä käyttäytyminen auttaa pitämään ympäristönsä puhtaana ja antaa tutkijoille ja lintuharrastajille mahdollisuuden löytää ja tutkia helposti nämä pelletit, jotka antavat tietoa pöllön ruokavaliosta.
5. Pelletin tuotannon tiheys :
Pelletin tuotantotiheys vaihtelee yksittäisten pöllöjen välillä ja riippuu tekijöistä, kuten saaliiden runsaudesta, aineenvaihduntanopeudesta ja energiantarpeesta. Yleensä ne voivat tuottaa pellettiä muutaman päivän välein tai useita kertoja viikossa.
6. Merkitys :
Pöllöpellettien tutkimisesta on tullut arvokas tekniikka ekologisessa tutkimuksessa. Analysoimalla pilkkomattomia jäännöksiä pelleteissä tutkijat voivat tunnistaa pöllön saalislajit, ymmärtää ruokailutottumuksia, arvioida populaatiotrendejä ja seurata ekosysteemin muutoksia ajan mittaan. Lisäksi pöllöpellettien leikkaus on yleinen koulutusväline, joka antaa oivalluksia ravintoketjun dynamiikasta ja petoeläinten merkityksestä ekosysteemin tasapainon ylläpitämisessä.