1. Kosketusohkuteoria :Harlowin kokeilut korostivat "kontaktikohdun" merkitystä lapsen kehityksessä. Biologisista äideistään erotetut ja korvikkeiden "kangasäidit" tai "lanka äitien" kasvamat pikkulapset osoittivat voimakasta kangasäitiä, vaikka se ei tarjoa ravintoa. Tämä havainto ehdotti, että fyysinen kosketuksella, lämpöllä ja pehmeydellä on ratkaiseva rooli emotionaalisessa kehityksessä.
2. äidin puute :Tutkimus korosti äitien puutteen kielteisiä vaikutuksia tai varhaisen kiinnittymisen puuttumista vastasyntyneiden käyttäytymiseen. Apinoilla, jotka on kasvatettu ilman riittävää sosiaalista vuorovaikutusta, oli ahdistusta, huonoja sosiaalisia taitoja ja vaikeuksia muodostaa terveitä suhteita myöhemmin elämässä.
3. sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys :Harlowin työ korosti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja emotionaalisen sitoutumisen kriittistä merkitystä terveelle kehitykselle. Apinat, jotka on kasvatettu vertaisryhmillä, jotka osallistuivat positiiviseen sosiaaliseen käyttäytymiseen ja osoittivat parempaa sosiaalista sopeutumista verrattuna eristyksissä kasvatettuihin.
4. Rakkauden ja kiintymyksen rooli :Toisin kuin vallitsevat uskomukset siitä, että vain fyysinen ravitsemus oli välttämätön, Harlowin kokeet osoittivat, että rakkaudella, kiintymyksellä ja vaalimisella ovat merkittäviä rooleja lasten kehityksessä. Tutkijat osoittivat, että hellällä äideillä kasvatetut apinat osoittivat parempaa emotionaalista terveyttä ja sosiaalista pätevyyttä kuin välinpitämättömien tai laiminlyötyjen äitien kanssa kasvatetut.
5. Kiinnityksen laatu :Harlowin tutkimus esitteli kiintymyksen laadun käsitteen. Imeväisillä, joilla oli turvalliset kiintymykset äitinsä kanssa, osoittivat terveellisempää psykologista kehitystä, kun taas epävarmoilla kiintymyksillä oli lisääntynyt ahdistus ja sosiaaliset vaikeudet.
Kaiken kaikkiaan Harry ja Margaret Harlowin työ oli tärkeä tekijä siirtämällä lasten kehitystutkimuksen painopistettä fyysisten tarpeiden tyydyttämisestä ensisijaisesti sosiaalisten, emotionaalisten ja psykologisten tekijöiden merkityksen tunnistamiseksi. Heidän havaintonsa vaikuttivat merkittävästi nykyaikaiseen vanhemmuuteen ja lastenhoitokäytäntöihin korostaen emotionaalisen yhteyden ja reagoivan hoidon ratkaisevaa roolia terveellisen lapsen kehityksen varmistamisessa.