1. Parittelu :Bengalitiikerit saavuttavat sukukypsyyden noin 3-4 vuoden iässä. Pesimäkauden aikana uros- ja naarastiikerit harjoittavat seurustelukäyttäytymistä, kuten tuoksumerkintöjä, karjuntaa ja ääntelyä. Kun vastaanottavainen naaras on valmis parittelemaan, hän ilmoittaa tästä vapauttamalla feromoneja.
2. Rikausaika :Onnistuneen parittelun jälkeen naarastiikeri alkaa raskausjaksoon, joka kestää tyypillisesti noin 95–112 päivää (noin 3–3,5 kuukautta). Tänä aikana hedelmöittyneestä alkiosta kehittyy sikiö naisen kohdun sisällä.
3. Kaupaan valmistelu :Kun naarastiikeri lähestyy tiineyden loppua, hän alkaa etsiä sopivaa luolapaikkaa, jossa hän synnyttää ja kasvattaa pentujaan. Luola on yleensä syrjäinen ja suojainen paikka, kuten luola, tiheä pensas tai korkea ruoho.
4. Synnyttäminen (synnytys) :Kun naaraan on aika synnyttää, se asettuu luolaan. Synnytyksessä emo on tyypillisesti makuulla ja synnyttää pennut yksi kerrallaan. Bengalitiikerin pentujen pentue koostuu yleensä 2-4 pentua, vaikka pentueen koot voivat vaihdella 1-6 pentua.
5. Sairaanhoito ja hoito :Synnytyksen jälkeen emotiikeri oleskelee luolassa pentujensa kanssa useita viikkoja. Hän imettää pentuja maidolla ja tarjoaa niille tärkeitä ravintoaineita kasvua ja kehitystä varten. Äitiikeri nuolee myös pentujaan puhdistaakseen ja hoitaakseen niitä ja suojelee niitä kiivaasti mahdollisilta petoeläimiltä.
6. Pentujen kasvattaminen :Pennut syntyvät sokeina ja avuttomina, ja he ovat täysin riippuvaisia emostaan selviytyäkseen. Ajan myötä heidän silmänsä avautuvat ja he alkavat tutkia ympäristöään. He kehittävät vähitellen koordinaatiokykyä, oppivat kävelemään ja alkavat leikkiä keskenään. Äitiikeri opettaa heille tärkeitä selviytymistaitoja, kuten metsästystä ja alueellista käyttäytymistä.
7. Itsenäisyys :Pennut pysyvät emonsa luona jopa 2-3 vuotta ja itsenäistyvät vähitellen vanhetessaan. Tänä aikana äititiikeri tarjoaa heille ohjausta, suojaa ja koulutusta. Lopulta pennut tulevat omavaraisiksi ja hajaantuvat perustamaan omia alueitaan.
On syytä huomata, että vankeudessa bengalitiikereillä voi olla erilaiset lisääntymismallit johtuen sellaisista tekijöistä kuin valvotut jalostusohjelmat, säännöllisen ruoan saatavuus ja eläinlääkärinhoito.