* elinympäristön tuhoaminen: Jättiläisen Pandan uhanalaisuuden ensisijainen syy on elinympäristön tuhoaminen. Tämä johtuu suurelta osin ihmisen toiminnasta, kuten hakkuista, kaivostoiminnasta ja tienrakennuksesta. Seurauksena on, että Pandan alue on pienentynyt pieneen prosenttimäärään alkuperäisestä koosta.
* metsästys: Aikaisemmin jättiläisiä pandoja metsästettiin heidän turkistaan ja lihastaan. Metsästys on kuitenkin nyt laitonta, eikä sitä enää pidetä suurena uhkana lajeille.
* laiton kauppa: Pandat vangitaan ja myydään toisinaan mustilla markkinoilla. Tätä kauppaa ohjaa elävien pandien kysyntä lemmikkieläiminä tai vankeudessa. Laiton kauppa uhkaa myös jättiläispandojen säilyttämispyrkimyksiä.
* Ilmastomuutos: Ilmastomuutos on toinen suuri uhka jättiläispandalle. Nousevat lämpötilat aiheuttavat bambumetsät, joihin pandat luottavat ruoan katoamiseen. Tämä vaikeuttaa Pandojen löytämistä ruokaa ja selviytyä.
On tärkeätä huomata, että vaikka miehet ovat ensisijainen syy panda -ongelmiin, he myös pyrkivät suojelemaan lajeja. Pandojen ja niiden elinympäristön suojelemiseksi on olemassa useita säilyttämispyrkimyksiä. Näitä ponnisteluja ovat:
* Luontotyyppien suojaus: Suojelujärjestöt pyrkivät suojelemaan jäljellä olevaa Panda -elinympäristöä ja luomaan uuden elinympäristön lajeille.
* metsänistutus: Suojelujärjestöt pyrkivät myös palauttamaan alueet, jotka on selvitetty bambumetsistä.
* Palauseiden vastaiset partiot: Palautuvien partioiden vastaiset partiot ovat paikallaan estääkseen pandoja metsästämästä.
* vankeudessa kasvatus: Vankeutettuja jalostusohjelmia on olemassa auttamaan lisäämään jättiläistä Panda -populaatiota.
Suojelupyrkimyksillä on positiivinen vaikutus jättiläispandan populaatioon, ja lajeja pidetään nyt haavoittuvina. Jättiläinen panda on kuitenkin edelleen uhanalainen laji, ja tarvitaan enemmän työtä sen pitkäaikaisen selviytymisen varmistamiseksi.