- Elinympäristön häviäminen ja pirstoutuminen :Luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuminen ihmisen toiminnasta, kuten metsien hävittämisestä, kaupungistumisesta ja maataloudesta, poistaa välttämättömiä luonnonvaroja ja elintilaa eläimiltä, mikä johtaa väestön vähenemiseen.
- Liikakäyttö :Metsästys, salametsästys ja liikakalastus voivat heikentää eläinpopulaatioita enemmän kuin niiden lisääntymis- ja toipumiskyky.
- Saasteet :Teollisuusjätteiden, maatalouden valumien ja muiden lähteiden aiheuttama saastuminen voi heikentää ekosysteemejä ja vaikuttaa eläinten selviytymiseen, terveyteen ja lisääntymiseen.
- Ilmastonmuutos :Nousevat lämpötilat, muuttuneet sademäärät ja muut ilmastoon liittyvät muutokset häiritsevät ekosysteemejä ja vaikuttavat lajien selviytymiskykyyn.
- Invasiiviset lajit :Uusiin ympäristöihin tuodut vieraslajit voivat kilpailla kotoperäisten eläinten kanssa luonnonvaroista, levittää tauteja tai saalistaa niitä suoraan.
Uhanalaiset eläimet ovat tärkeitä ekosysteemien komponentteja ja tarjoavat erilaisia ekologisia etuja, kuten pölytystä, siementen leviämistä ja ravinteiden kiertoa. Niiden häviämisellä voi olla peräkkäisiä vaikutuksia muihin lajeihin ja se voi johtaa kokonaisten ekosysteemien rappeutumiseen. Elinympäristöjen suojeluun ja ennallistamiseen, metsästyksen ja salametsästyksen vähentämiseen, saastumisen torjuntaan ja haitallisten lajien hallintaan keskittyvät suojelutoimet ovat ratkaisevan tärkeitä lisäuhantumisen ehkäisemisessä ja haavoittuvien eläinlajien pitkän aikavälin selviytymisen varmistamisessa.