1. metaforinen esitys :Eläimet toimivat ihmishahmojen metaforisena esityksenä ja heidän kokemuksiaan holokaustin aikana. Kuvailemalla juutalaisia hahmoja hiirinä ja natsina kissoina, Spiegelman luo voimakkaan allegoorin petoeläinten ja prey-suhteesta ja juutalaisyhteisön haavoittuvuudesta kansanmurhan aikana.
2. Universaalisuus :Eläinten käyttö antaa tarinan ylittää erityiset kulttuuriset tai uskonnolliset yhteydet. Valitsemalla eläimiä hahmoiksi, Spiegelman esittelee Maus -tapahtumat yleisenä tarinana sorrosta, syrjinnästä ja selviytymistaistelusta, mikä tekee siitä suhteellisen laajemmalle yleisölle.
3. empatia ja dehumanisointi :Ihmisten kuvaaminen eläiminä voi tuottaa empatiaa lukijoille korostaen samalla juutalaisten ihmisten dehumanisoivaa kohtelua. Animalistinen esitys korostaa ihmisarvon rikkomista holokaustin aikana ja haastaa lukijat vastaamaan kansanmurhan todellisuuksia.
4. taiteellinen valinta ja symboliikka :Graafisena kirjailijana Spiegelman käyttää eläinten visuaalista esitystä luodakseen symbolisen ja taiteellisen kommentin holokaustin tapahtumista. Eläinkuvat lisäävät kerroksen visuaalista metaforia ja symbolismia, jolloin lukijat voivat tulkita ja pohtia tarinan syvempiä merkityksiä ja teemoja.
5. etäisyys ja perspektiivi :Eläinten käyttäminen hahmoina luo tietyn psykologisen etäisyyden lukijoiden ja hahmojen välillä estäen heitä tulemasta emotionaalisesti. Tämän etäisyyden avulla lukijat voivat käsitellä ja pohtia holokaustin kauhuja säilyttäen samalla kriittisen sitoutumisen tunteen kertomukseen.
6. Historiallinen konteksti :Mausissa valitut eläimet eivät ole mielivaltaisia. Hiiriin liittyy usein haavoittuvuutta ja vainoa koko historian ajan. Toisaalta kissat edustavat natsijärjestelmän saalistusluontaa. Tämä symboliikka resonoi juutalaisten historiallisten kokemusten kanssa holokaustin aikana.
Taide Spiegelman tarjoaa eläinhahmoja ainutlaatuisen näkökulman holokaustiin ja rohkaisee lukijoita pohtimaan syrjinnän, suvaitsemattomuuden ja ihmisoikeuksien taistelun laajempia vaikutuksia.