Kelp Forest Conservation: Merisaukoilla on ratkaiseva rooli rakkolevämetsien terveyden ylläpitämisessä. Ne ruokkivat pääasiassa merisiilejä, jotka laiduntavat rakkolevällä. Hallitsemalla merisiilipopulaatiota merisaukot antavat rakkolevämetsien kukoistaa. Merilevämetsät ovat elintärkeitä elinympäristöjä eri meren lajeille tarjoten ravintoa ja suojaa. Lisäksi rakkolevämetsät imevät hiilidioksidia ja tuottavat happea, mikä edistää ilmaston säätelyä.
Kalastuksen tehostaminen: Merisaukkojen tukemat terveet rakkolevämetsät vaikuttavat epäsuorasti myönteisesti kalastukseen. Kalastus, joka kohdistuu lajeihin, kuten turskaan, loheen ja kalliokalaan, hyötyy runsaista rakkoleväekosysteemeistä, koska näiden kalojen nuoret vaiheet ovat usein riippuvaisia rakkolevän elinympäristöistä selviytyäkseen.
Matkailu ja vapaa-aika: Merisaukot houkuttelevat turisteja ja luonnonharrastajia. Merisaukkojen katseleminen niiden luonnollisessa ympäristössä voi tuottaa tuloja villieläinmatkailusta ja virkistystoiminnasta, kuten melonnasta, villieläinten katselukierroksista ja laitesukelluksesta.
Kulttuurinen merkitys: Merisaukoilla on kulttuurinen ja henkinen merkitys monille alkuperäiskansojen yhteisöille Pohjois-Tyynenmeren rannikolla. Niiden metsästystä ja käyttöä säänneltiin perinteisesti tietyissä intiaaniheimoissa, mikä tunnustaa niiden merkityksen ekologisessa tasapainossa.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemin tasapaino: Merisaukkojen rooli rakkolevämetsien suojelemisessa vaikuttaa peräkkäin meren ekosysteemeihin. Merilevämetsät tarjoavat elinympäristöä ja ravintoa erilaisille lajeille, mikä lisää yleistä biologista monimuotoisuutta. Merisaukot edistävät epäsuorasti tasapainoista meren ekosysteemiä estämällä merisiilien liiallista laiduntamista ja edistämällä ravintoverkkojen vakautta.
Suojelemalla merisaukkoja ja niiden elinympäristöjä ihmiset voivat hyötyä terveiden meriekosysteemien ylläpitämisestä, kalastuksen tukemisesta sekä luontoon perustuvasta matkailusta ja kulttuurielämyksistä.