Naamiointi on eläimen kyky sulautua ympäristöönsä, mikä vaikeuttaa petoeläinten tai saaliin näkemistä. Naamiointityyppejä on monia erilaisia, mukaan lukien:
* Väritys: Eläimet voivat naamioida itsensä sovittamalla ympäristönsä väriin. Esimerkiksi vihreä sammakko voi naamioida itsensä asumalla vihreissä lehdissä.
* Kuvio: Eläimet voivat myös naamioida itsensä käyttämällä häiritseviä kuvioita, jotka rikkovat niiden ääriviivat. Esimerkiksi seepran raidat voivat naamioida sen tekemällä petoeläinten vaikeaksi nähdä sen tarkka muoto.
* Muoto: Joillakin eläimillä on epätavallisia muotoja, jotka auttavat niitä naamioimaan itsensä. Esimerkiksi sauvahyönteiset näyttävät kepiltä, mikä auttaa sitä naamioitumaan puihin ja pensaisiin.
Aposemaattinen väritys on naamioinnin vastakohta. Kun eläimellä on kirkkaat, silmiinpistävät värit, se varoittaa petoeläimiä sen vaarallisuudesta. Aposemaattista väritystä käyttävät eläimet ovat usein myrkyllisiä tai myrkyllisiä. Esimerkiksi monarkkiperhosella on kirkkaan oranssit ja mustat siivet, jotka varoittavat saalistajia sen myrkyllisyydestä.
Naamiointi ja aposemaattinen väritys ovat molemmat tärkeitä strategioita, jotka auttavat eläimiä selviytymään ympäristössään.