1. Vesikasvit: Monet kalalajit turvautuvat vesikasveihin. Tiheä kasvillisuus tarjoaa piilopaikkoja petoeläimiltä, mahdollistaa naamioinnin ja tarjoaa alueita kutu- ja ruokintapaikalle. Esimerkkejä ovat merilevät, ankeriasheinät ja vesihyasintit.
2. Kiviä ja lohkareita: Kivet ja lohkareet ovat luonnollisia kalasuojia, jotka tarjoavat suojaa virroilta, petoeläimiltä ja auringonvalolta. Ne luovat rakoja, ulkonemia ja varjoisia alueita, joissa kalat voivat piiloutua tai levätä.
3. Koralliriutat: Koralliriutat ovat monimutkaisia vedenalaisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat monipuolisen suojan eri kalalajeille. Korallien monimutkainen rakenne tarjoaa piilopaikkoja, kutupaikkoja ja ravintopaikkoja monille riuttakaloille.
4. Keinoriutat: Keinotekoiset riutat ovat ihmisen luomia rakenteita, jotka on suunniteltu jäljittelemään luonnollisia kalasuojia. Näitä voivat olla upotetut alukset, betonilohkot tai muut materiaalit, jotka on sijoitettu vesistöihin kalojen elinympäristön parantamiseksi.
5. Ulkopuoliset rakenteet: Ulkonevat rakenteet, kuten sillat, laiturit ja puut, tarjoavat varjoa, suojaa ja suojaa kaloille. Nämä alueet voivat olla tärkeitä kalojen nuorille tai pienemmille lajeille, jotka etsivät turvaa suurempia saalistajia vastaan.
6. Ontot lokit: Ontot puut tai kaatuneet puut vesiympäristössä luovat luonnollisia suojia kaloille. Ne tarjoavat piilopaikkoja, varjoa ja pesimäpaikkoja eri kalalajeille.
7. Tekemäsuojat: Joissakin tapauksissa vesistöihin voidaan sijoittaa erityisesti kaloille suunniteltuja keinotekoisia suojia. Näitä voivat olla kalatalot, PVC-putket tai muut rakenteet, jotka tarjoavat turvapaikan ja houkuttelevat kaloja.
Kalasuojan saatavuus ja tyyppi voivat vaikuttaa merkittävästi eri kalalajien levinneisyyteen, runsautta ja säilymiseen. Tarjoamalla suojaa kalat voivat löytää suojan, välttää petoeläimiä ja saattaa menestyksekkäästi elinkaarensa loppuun. Suojilla on myös keskeinen rooli yleisen biologisen monimuotoisuuden ja vesiekosysteemien ekologisen tasapainon parantamisessa.