1. Luonnollinen hajoaminen :Kun kasvit ja muut orgaaniset aineet kuolevat ja hajoavat lammessa, ne kuluttavat happea hajoamisprosessin aikana. Tämä prosessi voi heikentää happitasoja erityisesti matalissa lammikoissa, joissa on suuri orgaaninen kuormitus.
2. Huono vedenkierto :Riittämätön vedenkierto voi estää oikean sekoittumisen ja hapen täydentymisen lammessa. Tämä voi johtua tekijöistä, kuten tuulen puutteesta, tukkeutuneista tulo- tai poistoaukoista, tiheästä kasvien kasvusta tai keinotekoisten rakenteiden aiheuttamasta pysähtymisestä.
3. Korkea veden lämpötila :Lämpimämpi vesi sisältää vähemmän liuennutta happea kuin viileä vesi. Kun veden lämpötila nousee kuumalla säällä, lammen happitaso voi laskea, mikä johtaa hypoksiaan.
4. Ylikansoitus :Liialliset kalat ja muut vesieliöt lammikossa voivat kuluttaa huomattavan määrän happea, erityisesti korkean aktiivisuuden tai stressin aikana. Ylikansoitus voi myös johtaa lisääntyneeseen orgaanisen aineksen tuotantoon, mikä entisestään pahentaa happikatoa.
5. Leväkukinta :Levien nopea kasvu ja kerääntyminen (leväkukinnat) voivat johtaa hapen katoamiseen. Kun levät käyvät läpi fotosynteesin päivän aikana, ne tuottavat happea. Kuitenkin yöllä ne kuluttavat happea hengityksen aikana, mikä voi aiheuttaa happivajetta.
6. Lannoitteen valuma :Liialliset ravinteet, kuten typpi ja fosfori, maatalouden valumasta tai jätevesistä voivat stimuloida kasvien liiallista kasvua ja leväkukintoja, mikä johtaa hapen katoamiseen.
7. Kemikaalivuodot :Kemikaalien, torjunta-aineiden tai lannoitteiden vahingossa tapahtuvat roiskeet tai virheellinen käyttö voivat päästä altaaseen myrkyllisiä aineita, jotka voivat vahingoittaa vesieliöitä ja alentaa happitasoja.
Lammen hapenpuutteen estämiseksi tai lieventämiseksi voidaan toteuttaa useita toimenpiteitä:
- Säännöllinen huolto, mukaan lukien kuolleiden kasvien ja orgaanisen aineksen poistaminen.
- Vedenkierron parantaminen pumpuilla, ilmastimilla tai vesiputouksen luominen.
- Istuta lampi sopivalla määrällä kaloja ja kasveja.
- Vältä liiallista lannoitusta.
- Veden lämpötilan valvonta ja hallinta.
- Kemikaalivuotojen tai kontaminaatioiden ottaminen välittömästi huomioon.
- Tarjoaa varjoa ja suojaa kaloille stressin vähentämiseksi.
- Varmistaa happea tuottavien kasvien (esim. tiettyjen vesikasvien) tasapaino happitasojen täydentämiseksi.