1. Värimuutokset: Kiekkokaloilla on kyky muuttaa väriään ja kuvioitaan nopeasti. Nämä värimuutokset voivat välittää erilaisia viestejä muille kiekkokaloille. Esimerkiksi kehon äkillinen tummuminen voi osoittaa aggressiota tai uhkaa, kun taas vaaleammat värit voivat viitata rentoutuneeseen tai alistuvaan tilaan.
2. Vartaloasennot: Kiekkokalat kommunikoivat myös kehonsa kautta. Erilaiset asennot voivat ilmaista erilaisia tunteita ja aikomuksia. Esimerkiksi kiekkokala voi näyttää dominoivan aseman sivuttain, kun taas pää alaspäin suuntautuva asento voi osoittaa alistumista.
3. Vapina ja tärinä: Kiekkokalat käyttävät usein täriseviä tai täriseviä liikkeitä kommunikoidakseen. Vapina voi olla merkki jännityksestä, odotuksesta tai aggressiosta. Ravistelu voi toisaalta osoittaa ahdistusta tai epämukavuutta.
4. Opercular Flares: Kiekkokalat voivat soihduttaa operculumiaan (kidussuojuksiaan) välittääkseen erilaisia viestejä. Hidas ja tahallinen operkulaarinen leimahdus voi olla merkki aggressiosta tai varoitus pysyä poissa, kun taas nopeat operkulaariset leimahdukset voivat olla merkki jännityksestä tai stressistä.
5. Murinaäänet: Kiekkokalat tuottavat matalataajuisia murisevia ääniä eräänlaisena ääniviestinnän muotona. Nämä äänet eivät kuulu ihmisille, mutta kalat käyttävät niitä kommunikoidakseen keskenään. Murujen konteksti ja taajuus voivat välittää erilaisia viestejä, kuten ahdistusta, seurustelua tai yleistä viestintää.
6. Taktile viestintä: Kiekkokalat käyttävät myös tuntoajelua koskettamalla toisiaan evällään ja barberillaan. Hellävarainen koskettaminen, evien heilauttaminen tai harjaaminen toisiaan vasten voivat ilmaista kiintymystä, dominanssia tai sosiaalista vuorovaikutusta.
Kiekkokalojen kommunikaatiomallien ymmärtäminen on välttämätöntä harmonisen ja terveellisen akvaarioympäristön luomiseksi. Käyttäytymistään ja kehonkieltä tarkkailemalla kiekonpitäjät ymmärtävät paremmin kalojensa tarpeita ja varmistavat niiden hyvinvoinnin.