Termi K-lajittelut on johdettu ympäristön kantokyvystä, mikä on suurin väestökoko, jota voidaan ylläpitää siinä ympäristössä. K-lajia löytyy usein ympäristöistä, jotka ovat lähellä niiden kantokykyä, jossa kilpailu resursseista on voimakasta. Sitä vastoin R-lajit ovat lajeja, jotka ovat hyvin sopeutuneita epävakaisiin, korkean erotteluympäristöihin. R-laisille on tyypillisesti ominaista nopea väestönkasvu, pienet kehon koot ja lyhyet elinkaaret. Ne ovat myös usein opportunistisia syöttölaitteita, jotka asuvat hajautetuissa väestöryhmissä.
K-lajien ja R-lajien välinen kaksitahoisuus on hyödyllinen tapa ymmärtää maan elämän monimuotoisuutta. K-lajit ja R-lajit edustavat kahta erilaista evoluutiostrategiaa, jotka ovat kehittyneet vastauksena erilaisiin ympäristöolosuhteisiin.