1. Nektari: Kukat tuottavat nektaria, sokeripitoista nestettä, jossa on runsaasti hiilihydraatteja. Mehiläisiä houkuttelee nektarin makea maku ja energiarikas sisältö. Mesi tuotetaan nektarirauhasissa, jotka yleensä sijaitsevat kukan terälehtien tyvessä tai verholehtien sisällä.
2. Väri: Mehiläisillä on erinomainen värinäkö ja ne pystyvät erottamaan eri valon aallonpituudet. Kukat näyttävät usein kirkkaita ja eloisia värejä, kuten keltaista, sinistä, violettia ja violettia, jotka ovat erittäin houkuttelevia mehiläisille. Nämä värit toimivat visuaalisina vihjeinä, jotka ohjaavat mehiläisiä nektarin lähteelle.
3. Tuoksu: Monet kukat tuottavat makean ja tuoksuvan tuoksun, joka houkuttelee mehiläisiä. Tuoksun tuottavat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), jotka vapautuvat kukan terälehdistä, nektarista tai siitepölystä. Nämä tuoksut toimivat kemiallisina signaaleina ja ohjaavat mehiläisiä kohti kukkaa.
4. Muoto: Kukan muoto voi myös vaikuttaa mehiläisten houkuttelemiseen. Putkimaiset tai kellomaiset kukat tarjoavat helpon pääsyn nektaria pitkäkielisille mehiläisille. Joissakin kukissa on erikoistuneet laskualustat tai nektariohjaimet, jotka auttavat mehiläisiä paikantamaan nektarin tehokkaammin.
5. UV-kuviot: Mehiläisillä on kyky nähdä ultraviolettivaloa (UV), joka on näkymätön ihmisille. Monien kukkien terälehdissä on UV-kuvioita tai -merkkejä, jotka toimivat ohjeina mehiläisille. Nämä kuviot auttavat mehiläisiä tunnistamaan kukan nektarin lähteeksi.
6. Siitepöly: Kukat tuottavat nektarin lisäksi siitepölyä, joka on runsas proteiinin ja ravintoaineiden lähde mehiläisille. Mehiläiset keräävät aktiivisesti siitepölyä ruokkiakseen nuoria (toukkia) ja aikuisia mehiläisiä. Joillakin kukilla on erityisiä rakenteita, kuten ponnet ja stigmat, jotka helpottavat mehiläisten tehokasta siitepölyn keräämistä.
Yhdistämällä nämä mekanismit kukat houkuttelevat tehokkaasti mehiläisiä ja helpottavat pölytystä, mikä on ratkaisevan tärkeää kasvien lisääntymiselle sekä hedelmien ja siementen tuotannolle.