Diffuusio ei riitä saamaan riittävästi happea monisoluisissa eläimissä, koska näiden organismien hapentarve on paljon suurempi kuin yksisoluisten organismien. Monisoluisissa eläimissä on monia solukerroksia, jotka tarvitsevat happea, ja etäisyys organismin pinnasta syvimpiin soluihin voi olla merkittävä. Diffuusio on hidas prosessi, ja se hidastuu entisestään etäisyyden kasvaessa. Tämän seurauksena diffuusio ei yksin pystyisi tarjoamaan tarpeeksi happea kaikille monisoluisen eläimen soluille.
Tämän ongelman voittamiseksi monisoluiset eläimet ovat kehittäneet erikoistuneita hengitysjärjestelmiä, jotka käyttävät aktiivista kuljetusta hapen siirtämiseen ympäristöstä soluihin. Nämä järjestelmät voivat olla hyvin monimutkaisia, mutta niillä kaikilla on sama perusperiaate, jonka mukaan energiaa käytetään hapen siirtämiseen pitoisuusgradienttia vastaan. Tämän ansiosta monisoluiset eläimet saavat eloonjäämiseen tarvitsemansa hapen, vaikka diffuusio ei yksinään olisi riittävä.